To be or not to be a fop?

Vähän mekkoasiaa. Käytiin joulun alla kahteen kertaan A:n & M:n kanssa kiertelemässä Tampereen liikkeitä ja sovittelemassa toinen toistaan ihanampia pukuja. Yksi nousi yli muiden, eikä se hääpuvuksi ollut edes älyttömän kallis. Joululahjaksi äidiltä tuli vieläpä lupaus puvun kustantamisesta! Kaiken pitäisi siis olla enemmän kuin selvää, mutta kun ei ole. Olen nimittäin nyt ihan kahden vaiheilla, että miten häähöperöksi tässä kehtaa ryhtyä?

Järjen mukaan käytetty puku olisi huomattavasti järkevämpi vaihtoehto. Se on kuitenkin vain yksi päivä, joten reilut seitsemän satalappusta kerran käytettävästä mekosta on aika paljon! Selailin jälleen kerran foorumeitten myyntipalstoja, mutta silmissä vilkkui silti kuva vain Siitä Yhdestä Puvusta. Harmittaa että Se on 2010 mallistoa, joten lienee turhaa kuvitelmaa että sitä saisi käytettynä mistään ajoissa. Puvun eräs yksityiskohta on se juttu, eikä sellaisia ole aiemmissa mallistoissa juurikaan näkynyt.. Turhamaisuus mielessäni huutaa, että se on kuitenki ainutkertainen päivä ja eikö jokainen halua silloin näyttää niin kauniilta kuin mahdollista! Mutta oikeesti, onko mitään järkeä??

Inspiraatiokuvitusta

Uudeksi teemaväritykseksi on nyt varmistumassa heleän vihreän, tumman (suklaan) ruskean ja valkoisen yhdistelmä. Lisäksi juhlavuutta tuomaan ripaus kultaisia yksityiskohtia. Inspiraatiomielessä keräilin googlen kuvahaulla teemaan sopivia kivoja kuvia. Kenties jossain vaiheessa ehtisin räätälöidä blogin ulkoasuakin teemaan sopivaksi. Kuvat saa klikattua suuremmaksi.

Teemavärien lisäksi pohdittiin hieman yleisempääkin teemaa häille. Nimittäin 20-luku on meille molemmille lähellä sydäntä ja muutama vuosi sitten saimmekin ajatuksen, että kunhan mennään naimisiin niin voitaisiin pitää 20-luku teemahäät. Ajatus ehti hautautua matkan varrella, mutta nyt ruvettiin pohtimaan sitä tarkemmin. 20-luku on toteutuksen kannalta aika haastava, esimerkiksi ajanmukaisia autoja ei lähipiiristä juuri löydy, joten pohdittiin että teema voisi olla hieman väljemmin entisaika. Ei mitenkään kovin kirjaimellisesti, mutta hieman tunnelmaa tuomaan vivahteita 20-50-luvuilta. Nyt tosin harmittaa vielä enemmän kun juhlapaikka ei ole kartanoa tai muuta sellaista nähnytkään. :/ Mutta ehkä muilla tavoin onnistutaan tuomaan teemaa mukaan. Eräs ystäväpariskunta innostui kovasti ajatuksesta, joten ainakin kaksi vieraista on lupautunut pukeutumaan teeman mukaisesti. :)

Tämä kollaasi on tunnelmaltaan aivan ihana! Jos H ei pidä varaansa niin teemavärikokoelma saattaa täydentyä ihastuttavilla vanhan roosan sävyillä. ;)

Nämä amerikkalaistyyppiset kakun on ulkomuodoltaan ihania, mutta saman tyylin hakeminen suomalaisemmalla kermakakulla on vähän hankalampaa. En myöskään tiedä miten suuria vaikutusmahdollisuuksia meillä on kakun suhteen, koska se sisältyy paikan mukana tulevaan pitopalveluun. Mutta makuhan se on tärkein.

Tässä on juuri sitä 20-luvun henkeä, mistä tykätään todella paljon! Lisäksi tästä välittyy jotenkin pieni ripaus steampunk henkisyyttä, mikä on aina plussaa. :)

Tenttiviikot on nyt onnellisesti takana, vielä olisi huomenna harjoitustyön palautus-deadline ja sitten pääsee viikoksi lomailemaan. Tammikuussa alkaakin sitten täysipäiväinen työnteko. Vähän hirvittää jo etukäteen, koska näillä näkymin myös projektityökurssi tulee työllistämään sen 20h viikossa helmikuun loppuun asti. Eli kiirettä tulee pitämään, mutta ehkä siitä ei kannata vielä huolehtia, vaan keskittyä ensin täysillä jouluun ja lomailuun!

Kuvat Google.

Hyvästit oranssille

Melkoista härdelliä ollut taas viime aikoina. Onneksi tammikuussa alkaa työt, niin ehkä helpottaa kiireet kun pääsee ihanan leppoisaan 8-16 rytmiin. ;) No, toisaalta olen suunnitelmista huolimatta ilmoittautunut muutamille kursseille myös keväällä, joten taitaa olla turha toivo.

Viime lauantaina kävimme H:n kanssa askartelukaupassa hankkimassa joulukorttimateriaaleja ja samalla katselimme korttitarpeita myös häitä silmällä pitäen. Reissu johti pieneen kriisiin, kun H ihmetteli ääneen, että koska tämä teemaväri oikein on päätetty, kun hänelle siitä tulee lähinnä mieleen Halloween. Miehet! Väristä kyllä puhuttiin ja moneenkin otteeseen, mutta taitaa olla "yesdear" asenne juurtunut vähän liian syvälle. :P Ja kun kerran tuli mainittua, niin enhän mäkään sitten enää saa sitä ajatusta pois päästäni.. Eli teemaväritystä tullaan miettimään uudestaan. Eräs häälehdestä bongaamani kuva sai minut katselemaan vihreä-tummanruskea-valkea akselia vähän sillä silmällä. Onko paha, jos ystävä on samassa juhlapaikassa käyttänyt samaa teemaväriä (ilman ruskeaa) pari kesää aiemmin?? Vieraista melko pieni osa on samoja. H:lle näytin netistä kuvia kyseisellä teemalla ja kuulemma näytti ihan hyvältä. Mutta mielipide pitää uudelleen tarkistaa pariin otteeseen, jotta kysymys on oikeasti ymmärretty, eikä mennyt toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. :) Onneksi ei vielä ole mikään kiire, blogin nimi tosin ei nyt tosin ole enää niin osuva..

Lauantaina olisi tarkoitus mahdollisesti lähteä ensimmäistä kertaa sovittelemaan pukuja. Painonpudotus kaiken kiireen keskellä ei tosin ole nyt sujunut ihan siihen tahtiin kuin olisin toivonut, mutta päätin että en anna sen häiritä. Voihan puvun aina tilata pari numeroa liian pienenä tai korjailla sopivammaksi lähempänä h-hetkeä. Jos tahtoisi mahdollisesti hyödyntää alkuvuoden alennusmyynnit, niin nyt taitaa olla hyvä aika aloittaa sovitteleminen. En ole tällaisissa asioissa todellakaan se nopein päätöksentekijä. :)

Pikapäivitys

Eilinen oli aivan kamala päivä ja tämä päivä on jatkanut ihan samoilla linjoilla. Mikään ei ota onnistuakseen ja aivot viettää syyslomaa. Oli tarkoitus saada niin paljon aikaiseksi, mutta loppujen lopuksi en ole saanut aikaan oikein mitään. Lintsasin saksan tunnilta saadakseni aikaa työhakemuksen raapustamiseen, mutta en ole vielä edes aloittanut. Puolen tunnin päästä pitäisi suunnistaa pakolliselle vierailuluennolle kuolemaan kolmeksi tunniksi, joten ei tästä ihan vapaapäivää tullut. Tarkoitus oli tosin mennä tanssitunnille korvaamaan toinen eilisistä tunneista, jotka jäivät välistä kun ajatuksissani unohdin lähteä bussille (tosiaankin aivot lomalla), mutta kirottu läsnäolopakko sotki senkin suunnitelman.

Kävin sentään aamulla lenkillä. En ole ikinä oppinut juoksutekniikkaa saati oikeaa hengitystekniikkaa siihen, ja kahden kilometrin juoksupätkä lenkin keskellä taisikin olla ensimmäinen laatuaan ikinä. Ystäväni sanoi taannoin, että juostessa pahin virhe mitä voi tehdä on lakata juoksemasta. Nyt ymmärrän miksi! Lopetettuani juoksun tuntui nimittäin, että kuolen siihen paikkaan! Keuhkot tuntui halkeavan ja pohkeet sekä penikat kramppasi kuin viimeistä päivää. Oon tiennyt ettei mun kestävyyskunto ole ihan parhaasta päästä, mutta en tajunnut että se on näin surkea.. Viimeinen kilometrin matka oli yhtä helvettiä, ei auttanut enää yrittää juostakaan, kun virhe oli jo tapahtunut. Kotiin päästyäni makasin kymmenen minuuttia tuskissani lattialla, mutta sen jälkeen endorfiinit vei onneksi voiton. Tätä on pakko kokeilla uudestaankin, mutta seuraavalla kerralla juoksen kotiovelle asti. :)

Lenkin jälkeen aloin metsästämään sopivaa bändiä häihin. Vaikuttaa taas vähän mahdottomalta tehtävältä, kun en oikein itsekään tiedä mitä haluan. Tekisi mieli sälyttää bändin vlinta ja varaus H:lle, tai ainakin täytyy yhdessä tarkastella vaihtoehtoja.

Kimppuajatuksia, kimppu ajatuksia

Muodoltaan jotain valuvaa ja hersyilevää. Valuvuus oli myös H:n toive. Ei missään tapauksessa tämän kuvan pinkkiä, mutta nuo ruusut kun korvaisi oransseilla.


Toisaalta joku tässä seuraavassa, hyvin valkeassa kimpussa myös viehättää. Pukuni tulee todennäköisesti olemaan melko simppeli, jolloin edellisten kuvien muoto- ja värikieli voisi toimia. Toisaalta jos puku on kovin hörselöinen ja koristeellinen (jopa värillinen, mitä pidän kyllä omalla kohdalla erittäin epätodennäköisenä), niin tämä kimppu iskee kuin tuhat volttia.


Kuvat google.

muoks: poistin rikkinäisen kuvalinkin..

Väriä banneriin

Päätin katsoa miltä näyttäisi jos lisäisi vähän väriä yläbanneriin. En ole ihan varma tykkäänkö vai en, mutta katsotaan jonkun aikaa miten käy. Suurempaan ulkoasuremonttiin en toistaiseksi näe syytä, koska aika on kortilla ja näin valkoisenakin on aikas kiva.

Btw

Ehdin muuten viime viikolla nähdä ensimmäisen hääaiheisen painajaisen! Unessa oli hääaamu ja kaikki valmistelut ihan vaiheessa. Mm. minulla ei ollut kampaajaa eikä meikkaajaa varattuna, alusvaatteet ja kengät oli ostamatta, sekä pöytäkoristelut suunnittelematta. Kaiken lisäksi juhlapaikalla (joka oli joku mielikuvituksen tuotos) näytti olevan toiset juhlat menossa. Ehtii se häästressikin näköjään jo tulla uniin, vaikka opiskelustressi onkin vielä tällä hetkellä ehkä kymmenkertainen siihen verrattuna. :)

kuva

Muutoksia ja päänvaivaa

Eilen vaihdettiin vihkimisaikaa ja kirkkoa, päivä sentään pysyi samana. Aiemman suunnitelman mukaan vihkimisen oli tarkoitus tapahtua klo 12 Tampereen vanhassa kirkossa keskustorilla, mutta oltiin sitten kuitenkin molemmat yhtä mieltä siitä, että Finlaysonin kirkko olisi enemmän meidän näköinen ja vierasmäärälle sopivampi. Lisäksi oltiin mietitty, että koska siirtymä Tapereelta Valkeakoskelle on melko pitkä, niin ei haluaisi siihen lisäksi vieraille enää odottelua, eli kannattaisi käydä kuvauksessa jo ennen kirkkoa. Muutenkin itseni tuntien voisin kuvitella, että kirkon jälkeen meikit ei ole enää entisellään ja naamakin saattaa olla kauniin punalaikkuinen. :D Siispä vihkiminen siirtyi tapahtumaan Finlaysonin kirkossa klo 13. Oon erittäin tyytyväinen. Juhlapaikasta mulla on edelleen omat epäilykseni, mutta ainakin olen nyt tyytyväinen kirkkoon.

Juhlapaikassakaan ei siis varsinaisesti ole mitään vikaa, jotenkin vaan olin ajatellut jotain vähän romanttisempaa paikkaa. H taas ei alkuun ollut ollenkaan innostunut tästä juhlapaikasta, mutta on kuulemma nyt ihan täysin varma että se on meille sopiva. Juhlasalin koristeluun pitää vaan panostaa oikein kunnolla. Puhetta on ollut mm. valkoisesta puutarhaharsosta, sen soveltamisesta lisää myöhemmin! :)

Sitten paikassa ja juhlissa ylipäätään mietityttää vieraslistan monimuotoisuus. Nimittäin tarkoitus olisi kutsua ihmisiä niin laidasta laitaan. Monet kaverit on sitä mieltä, että pitää olla kunnon bileet ja viinan virrata (H mukaanlukien, harmittaa kuulemma kun itse ei pääse osallistumaan kunnolla kun joutuu olemaan juhlakaluna :P ), mutta sitten taas en tiedä miten sukulaiset ja vähän rauhallisemmat kaverit istuu tähän suunnitelmaan. Eräiden mielipiteiden mukaan sukulaiset ajetaan pois illalla ja sitten aloitetaan kunnon kemut. Itse en oikein jaa tätä mielipidettä. Enkä vähiten siksi, että vanhemmat maksaa koko juhlat! Paikalla olisi tarkoitus myös yöpyä suuren osan vieraista, joten huoneisiinsako perheen ja sukulaisten sitten pitäisi vetäytyä? Enkä sitä paitsi edes halua olla katsomassa mitään ördäämistä. Kai se pitäisi jotenkin hienovaraisesti tuoda ihmisille tietoon, että mä en halua mitään hirveitä kännäysjuhlia. Mun mielestä ei ylipäätään hirvee kännääminen kauheen hyvin sovi seurakunnan tiloihin. Pitäisi alkuun tosin jutella H:n kanssa, se kun tuntuu kannattavan niitä kaveribileitä..

Vieraslistan muodostaminen myös tuottaa tuskaa. Miten ihmeessä vedetään raja ketä kutsutaan ja ketä ei? Miten olla hienotunteisesti kutsumatta ihmisiä, joiden kutsuminen tuntuisi velvollisuudelta, mutta ei kuitenkin syystä tai toisesta oikein haluaisi? Jotain luonnostelmaa on listasta tehty jo aikaisemmin, mutta nyt pitäisi saada tarkempaa rajausta aikaan. Pitäisi varmaan kysyä myös vanhempien mielipidettä sukulaisten osalta. Järkyttävää miten paljon tässä joutuu miettimään muiden mielipiteiden miellyttämistä, vaikka loppuviimein meidän juhlathan ne pitäisi olla.

Kiire jatkuu..

..Mutta paikka ja kirkko on nyt varattu! Oikeastaan ne varattiin jo viikko sitten, mutta (käsittämätöntä kyllä) en ole koko aikana ehtinyt olla toimettomana niin pitkää aikaa, että olisin päivittänyt tiedon tänne. Toivossa eletään että syksyn mittaan tahti jossain vaiheessa vähän hellittäisi.

Mutta asiaan. Kirkon kanssa on vielä hieman mietintää, koska heti varauksen tehtyäni H ilmoitti, että "olishan se toinen ollut paljon kivempi". Tätähän ei siis voinut mitenkään sanoa puhelun aikana.. Joten huomenna yritetään käydä katsomassa molempia vaihtehtoja sisältä, ja sitten katsotaan yritetäänkö muuttaa vielä varausta.

Juhlapaikaksi kuitenkin varmistui Pappilanniemi Valkeakoskella. Ystäviemme häitä juhlittiin siellä kesällä 2008, ja paikka onkin pyörinyt mielessä "varavaihtoehtona" pitkän aikaa. Lähinnä ongelmana oli se, että olisimme halunneet jotakin "persoonallisempaa", jonkin paikan missä puolet vieraista ei ole käynyt sataa kertaa, mutta loppujen lopuksi kiireen keskellä paikan tuttuus muodostui lähinnä hyväksi asiaksi. Lisäksi tilavuus, ihanat maisemat, yöpymis- ja saunomismahdollisuus ratkaisivat, että tämä on meidän paikka.
Tänään käytiin paikan päällä tutustumassa. Tanssisalin koristelu tulee asettamaan haasteita, mutta muuten uskoisin kaiken sujuvan mallikkaasti.

Tänään tullintorin apteekissa käväistessäni haahuilin tottakai myös Morsiusgallerian ikkunan taakse. Vähän täytyisi kiloja tiputtaa, että uskaltautuisin sovittamaan asti. Paino on nyt kiikkunut suunnilleen samoissa lukemissa koulun alusta asti, koska kiireellisen aikataulun vuoksi esimerkiksi kunnollisesta lounaasta on tullut enemmän poikkeus sääntöön. Välillä huomaan nukkumaan mennessä, että en ole syönyt kunnollista ateriaa koko päivänä. Aterian korvaaminen kahvilla ja nopeilla hiilareilla kuten suklaapatukalla tai parhaimmillaan sämpylällä ei nyt vaan oikein toimi..

Kirettä pidellyt

Kuukauden hiljaisuuden syynä on ollut järjetön tahti kouluhommien kanssa. Suureksi helpotuksekseni nyt voin kuitenkin todeta, että paikka on nyt vihdoin (ehkä) päätetty! Yritin varata tänään, mutta asioista vastaava henkilö on tavoitettavissa seuraavan kerran vasta torstaina. Mutta mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin kahden päivän päästä paikka, kirkko ja päivämäärä on lyöty lukkoon. Sitten voikin alkaa keskittyä kivempiin juttuihin. :)

Koristeshoppailua (hyvissä ajoin)

Kiva viikonloppu takana. Käytiin Helsingissä ystävän luona yökylässä ja siinä samalla reissulla Ikeassa. Niitä asioita, mitä lähdettiin etsimään, ei juuri löytynyt, mutta sen sijaan ostettiin ensimmäiset koristeluasiat. :) Ei ollut tosiaankaan tarkoitus vielä ostella koristelutarpeita, mutta kun oli tarjouksia, niin ajateltiin että miksipä ei.

Mukaan tarttui neljä pussia DOFTA-tuoksuyrttejä (1,95€/kpl),

kuvan keskimmäistä väriä. Ajateltiin että niitä voisi ripotella pöytiin keskelle. Pitää tosin ensin testata miten voimakkaasti ne tuoksuvat, ei olis kovin kiva aiheuttaa vieraille migreenikohtauksia pöytäkoristeilla. Ne saattaisivat myös sopia paremmin syys- kuin kesähäihin, mutta katsotaan nyt käytetäänkö vai ei. Voihan niistä sitten askarrella tuoksupusseja joululahjoiksi tai käyttää oman kodin tuoksuttamiseen, jos ei koristeiksi kelpuuteta. Lisäksi ostettiin kahdeksan neljän kappaleen pakettia lasisia GALEJ-tuikkukippoja (1€/4kpl), sekä RAM-kehyksiä (1,95€/3kpl) pöytänumeroita varten.

Tuikkukippoihin ajateltiin ehkä joko värillisiä tuikkuja tai jotakin koristelua, sellaisenaan tavallisten tuikkujen kanssa ovat vähän tylsät. Myös kehykset ovat tylsästi puun värisiä, mutta se sopii varsin hyvin, koska nyt ne voi maalata juuri sen värisiksi kuin haluaa. Kehysten tausta on harmittavan ruman väristä harmaata pahvia, mutta ehkä niillekin voi tehdä jotain. :)

Paikka-asia ei ole edennyt mihinkään suuntaan. Täytyisi löytää riittävästi aikaa käydä vielä kerran kaikki vaihtoehdot läpi. Syyslukukausi alkoi tänään ja tulee olemaan kiireinen, mutta toivottavasti pian saataisiin joku ratkaisu aikaiseksi!

(kuvat täältä)

Juhlatila-ahdistusta taas

No täytyihän siitä eilen keksimästäni vaihtoehdosta sitten löytyä yksi aika paha epäkohta. Voi ärsytys! Tämä päivä ja huominen menee tenttiinluvun parissa, mutta heti torstaina aion taas kerran käydä tarkalla seulalla läpi kaikki mahdolliset paikat Pirkanmaalla, Savossa ja joka paikassa siinä välimaastossa.

Täydellisen paikan kriteerit:

• Järvinäköala
• Mahdollisuus viedä omat juomat
  
• Yksi yhtenäinen tila, johon mahtuu n. 80 vierasta ruokailemaan, sekä tila (ruokailutilassa tai erillään) bändille + tanssille ilman roudausta
• Saa juhlia niin pitkään kuin huvittaa
  
• Paikan pitää olla kivan näköinen sisältä ja ulkoa; ei kokopaneeliseiniä ja muuta täydellisen kasaria
• Pihassa mahdollisuus lasten temmeltää
• Ei maksa miljoonia
• Yhteistyökykyinen vuokraaja
  

Saa ehdottaa! Missä päin Pirkanmaata, Savoa, Hämettä tai Keski-Suomea sijaitsevat paikat huomioidaan. Alkaa epätoivo heräillä tämän asian kanssa. :(

Juhlapaikkapohdintoja

Kävimme tutustumassa suunniteltuun juhlapaikkaan. Olin yrittänyt olla ottamatta liian kovia ennakko-odotuksia, ja sisätilojen kunto yllättikin positiivisesti. Sen sijaan alakerran saliyhdistelmä oli ehkä liian ahdas 80:lle hengelle. Itselle kenties vielä suurempi pettymys oli silti, ettei viereistä järveä näkynyt talolta juuri lainkaan, koska talon ja rannan välimaaston valtasi melko epäsiistin näköinen metsäalue. Vähän kolkon vaikutelman syntymiseen pihapiiristä vaikutti osaltaan kolean harmaa aamu. Kyseinen paikka ei nyt ole kokonaan pois suljettu, mutta päätimme miettiä myös muita vaihtoehtoja.

Ja kuinka ollakaan - kotimatkalla silmiini osui eräs paikka, johon en ole erityisen paljoa kiinnittänyt huomiota, koska se on ihan erilainen kuin mitä oltiin (olin) ajatellut, mutta tarkemmin ajatellen se voisi olla hyvinkin meidän näköinen! Sulhanenkin innostui ajatuksesta ja ihmetteli, etten ole aiemmin maininnut siitä mitään. Täytyy siis ottaa selvää asioista, jospa pääsisi jo tällä viikolla katsomaan. Kenties saisi jopa varauksen tehtyä, ja voisi lopettaa olemasta niin "mystinen" ja alkaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä. ;)

Eilen sain hysteerisen kohtauksen kun löysin muroistani kuoriaisia! Olin ehtinyt syömään melkein koko annoksen, ennen kuin huomasin siinä uiskentelvat kammotukset. Yök! H savolaisen hötkyilemättömään tapaansa totesi vaan, että "no mikä tuossa, kyllähän noita ötököitä tulee ja menee". Onneksi muropaketit eivät mahdu meillä korkeutensa puolesta yläkaappeihin, joten olivat ainoastaan alakaapin muutaman muropaketin ehtineet vallata. Silti tuntuu jotenkin turhan optimistiselta ajatella, etteivät ne nyt ruoan ko. kaapista loputtua löytäisi tietään yläkaappien jauhojen ja sokerien luo. Mutta onhan se hyvä, että H:n hötkyilemättömyys vähän tasapainottaa mun hysteeristä luonnettani. Kunhan vaan ei kohta olisi koko keittiö ötököiden vallassa! Google kertoi kuoriaisten olevan (kai) jotakin mitä kutsutaan riisihäröiksi. Tulevat kaupasta elintarvikepakkausten mukana. Pitäisi laittaa selaimesta kuvat pois päältä, että pystyisi etsimään lisää tietoa niiden käyttäytymisestä ja hävittämisestä. Ei ole nimittäin kivoja ne makrokuvat mitä aihetta käsitteleviin foorumiketjuihin ihmiset on liittäneet (nimim. meinasin pudota säikähdyksestä tuolilta pariin otteeseen).

[otsikko]

Harmistus. Tarkoitus oli ottaa kaaso ja minun vanhemmat mukaan potentiaalista juhlapaikkaa katsomaan, mutta kävikin ilmi, että ainut sopiva aika paikassa vierailuun on maanantaina puoli yhdeksältä aamulla. Meidän aikatauluihin onneksi sopii (minulla viikko lomaa ennen koulun alkua ja sulhasella mahdollista pitää puoli päivää vapaata), mutta makutuomareita ei nyt saada mukaan. Höh. Pitää ottaa paljon kuvia, jotta saa sitten kysyttyä mielipidettä jälkikäteen. Vaikka eipä niistä niin hyvää kasitystä saa kuin ihan paikanpäällä.

Eniten ehkä mietityttää, että onko aikatauluissa sitten tulevaisuudessakaan joustoa, kun pitäisi esimerkiksi päästä koristeluja suunnittelemaan. Kenties pitäisi sittenkin valita sellainen paikka, jossa joku tuttu on jo viettänyt juhlia, tai mistä löytyy enemmän kokemuksia keskustelufoorumeilta. Vaikka toisaalta jotenkin "spessumpaa" jos puolet vieraista ei olisi jo juhlineet ko. paikassa tusinaa kertaa. Puolet vieraista tosin tulee Savosta, joten onpahan ainakin osalle uusi paikka joka tapauksessa. :)

Tänään mietiskeltiin vähän ohjelmaa häihin. Perinteiset nolausleikit on ehdottomasti pois suljettu, eikä haluta morsiamen/sulhasen/anopin/kummin kaiman ryöstöäkään. Joitain pieniä ohjelmanumeroita saatiin kuitenkin listalle, jotka molempia miellyttää, joten ei ehkä ihan hirveän tylsät juhlat ole tiedossa. Minulle tanssi on hyvin lähellä sydäntä, joten bändi + tanssi on aika varteenotettava vaihtoehto isommaksi "ohjelmanumeroksi". Toisaalta meillä ei nuo valssit ole ihan hirveän hyvin sujuneet (johtuu ehkä tanssitaustastani yhdistettynä kokemattomuuteen parin kanssa tanssimisessa, että alan aina vaistomaisesti viedä), joten sitten pitäisi käväistä jollain kurssilla. Toisaalta tuli foorumeita selatessa ajatus, että jonkunmoinen tulishow voisi olla kiva ja medän näköinen juttu. Sellaiset tietysti maksaa aika kivasti, eikä kesäyössä ehkä ole ihan niin vaikuttavia kuin syksyn pimeydessä. Mutta mietintämyssyyn päätyi sekin.

Pitäisi ehkä ottaa ihan reippaasti molempien vanhempien kanssa puheeksi mahdollinen avustus häiden kustantamisessa. Tietäisi vähän miten paljon liikkumavaraa budjetista löytyy. Jotenkin tuntuu vaan nololta lähteä kyselemään, kivempi jos ottaisivat itse esille. En vaan tiedä koska niin tulisi tapahtumaan, ja budjetti olis aika hyvä tietää jo suunnittelun alkuvaiheessa..

Painonhallintaa

Varmaan kaikki haluavat häissään näyttää niin hyvältä kuin mahdollista. Jääväthän tuona päivänä otetut kuvat (toivottavasti) ainoiksi hääkuviksi, joita nostalgisissa fiiliksissä selaillaan kerta toisensa jälkeen onnellisina elämänsä loppuun saakka. Mieluummin sitä ihastelisi kuinka nuori ja nätti on joskus ollut, eikä kauhistelisi että onpas kamalan värinen tukka ja makkara vyötäröllä.


Tästä syystä painonhallinta onkin yksi tärkeistä sivuprojekteistani tulevan vuoden aikana. Tavoitteena olisi nimittäin pudottaa n. 15 kiloa ennen häitä. Ihmisten reaktio tähän tavoitteeseen on lähes järjestäin ollut epäuskoinen kulmakarvojen kohotus -"justjust". Itse en usko sen olevan millään muotoa mahdotonta! 1kg/kuukausi, ei kovin kummallista jos vähän yrittää.. Ensinnäkin tiedän aika tarkkaan millä tavalla tavoitteen onnistun saavuttamaan. Minulla on aika paljon tietoa miten pitäisi syödä (itsekuri on enemmän ongelma :) ja liikuntaakin harrastan kohtuullisesti. Pääasialliset toimenpiteet näin alkuun ovat seuraavat: lisäsin viikon ohjelmaan kaksi tanssituntia lisää, jätän herkut vähemmälle ja tarkkailen muutenkin syömisiäni vähän tarkemmin. Tarkoituksena ei ole koitella mitään ihmedieettejä, vaan ihan puhdas elämäntapamuutos. Se on kuitenkin se ainoa tie pysyvään painonpudotukseen.


Kolmanneksi uskon, että mikä on nopeasti tullut, myös lähtee vähän nopeammin. Tällä hetkellä painan nimittäin järkyttävät 8 kiloa enemmän kuin viime jouluna! Lopetin tupakoinnin vuoden vaihteessa, ja syynä painonnousun takana taitaa olla vaikeus tunnistaa nälkää tupakanhimosta. Ehkä nikotiiniriippuvuuden paikkaamiseksi myös herkut on tänä vuonna maistuneet enemmän kuin aiemmin. Olin toki osannut varautua painonnousuun tupakoinnin lopettamisen yhteydessä, joten en ole erityisen järkyttynyt. En minä vieläkään lihava ole, vähän aiempaa tukevampi vain. :)


Olen harrastanut tanssia lapsesta saakka, ja ehkä siksi kriittisyys omaa vartaloa kohtaan on aina ollut aika kova. 13-vuotiaana baletinopettajaltani kuulin, että ruumiinakenteeni vuoksi minusta ei voi koskaan tulla ammattiballeriinaa. Se oli herkälle varhaisteinille aika kova kolaus, ja olin pitkään hyvin katkera äidilleni häneltä perimistäni paksuista jaloista. Siitä asti olenkin ollut lähes jatkuvalla "laihdutuskuurilla". Lainausmerkit siksi, ettei yritys ei ole ollut mitenkään kovin ahkeraa. Nyt olisi kumminkin tarkoitus ottaa laihdutus vähän enemmän tosissaan, ja alku on ainakin ollut lupaava.

kuvat: maikkarilta

Juhlapaikkaongelmia

Mielestäni kaksi tärkeintä asiaa häiden onnistumisessa ovat hyvä paikka ja hyvä ruoka. Paikan suhteen olen tehnyt pohjatyötä aika kiitettävästi, tässä jo varmaan vuoden ajan, ja kolunnut netistä kaikki mahdolliset ja mahdottomat paikat. Ongelmaksi muodostuu se, ettei mikään paikka ihan täydellisesti vastaa vaatimuksiin. Vaatimukset ehkä sitten on liian kovat..

Yksi melko hyvä paikka on rankkaantunut joukosta. Senkin suhteen on vielä epäilyksiä, mutta toivottavasti tällä viikolla päästäisiin vihdoin katselemaan ihan paikan päälle. Alun perin ajateltiin, että lyödään hääpäivä lukkoon vasta kun tiedetään milloin tämä paikka olisi vapaana (olettaen että se on livenä yhtä hyvä kuin netissä), mutta nyt kävikin ilmi, ettei paikkaa voi varata vuodelle 2010 ennen kuin ensi kuussa. Sitten taas parhaat pitopalvelut saattaa olla jo varattu koko kesälle, joten koska ruoka on yksi pääprioriteeteista niin pitäisi toimia nopeasti. Ehkä se on vaan lyötävä päivä lukkoon ja mentävä sen mukaan. Yksi vähän vähemmän suosittu paikka on mielessä varalla.

En edes tajunnut millaista tasapainottelua tämä häiden järjestäminen on, varsinkin tässä varausvaiheessa. Osasin kyllä varautua kovaan työhön, mutta tuuritekijää en ollut ottanut ollenkaan huomioon. Lisäksi olen aika onneton organisoimaan asioita. Kaasoni onneksi on projektipäällikkö ja sitä kautta ihan koulutettu organisoimaan, joten ehkä tästä kaikesta selvitään. Itsellekin tietysti hyvää harjoitusta tulevaisuuden varalle, diplomi-insinöörinä kun tuskin voi välttyä asioiden järjestelyltä ja päätöksenteolta.

Alkukankeutta

Sain tässä väsymyksissäni äkillisen päähänpiston aloittaa blogi. Nyt kun häihin on n. vuosi aikaa (tarkka päivämäärä varsmitunee lähipäivinä?), ainakin näin alkuun ajatuksena olisi kirjata ylös tuntemuksia ja kokemuksia häiden järjestämisestä. Katsotaan nyt mitä tulevaisuus tuo!

Jospa alkuun pieni esittely. Olen 25-vuotias tamperelainen kesän 2010 morsian. Opiskelen teknillisellä yliopistolla ja tarkoituksena olisi ensi kesänä saattaa loppuun neitivuosien lisäksi myös opinnot. Yhteiseloa sulhasen kanssa takana hippusen vaille viisi vuotta ja kihloihin mentiin karkauspäivänä 2008.


Bloggausta olen harrastanut enemmän ja vähemmän aktiivisesti 2000-luvun alusta asti, mutta nyt ensimmäistä kertaa tällä tavalla hieman anonyymimmin oman domainin ulkopuolella. Tällä tavalla (toivottavasti) vältyn aiemmalta ongelmalta, että blogi on ollut liian helposti yhdistettävissä minuun. Opintojen myötä on kasvanut aika kova sensuuri sen suhteen, mitä tietoja itsestään haluaa verkkoon antaa. Toisaalta taas blogin kirjoittaminen viehättää paljon enemmän kuin paperinen päiväkirja, ja merkintöjen avulla dokumentoituihin tunnelmiin on kiva palata myöhemmin elämässä.

Blogin nimi juontaa juurensa häiden suunnitellusta väriteemasta, johon kuuluu poltettu oranssi, luonnonvalkoinen ja kulta. Blogin ulkoasu saa toistaiseksi olla tällainen, koska olen liian väsynyt sitä muokkaamaankaan. Tuossa kuvituksena alustavaa kuvaa väriteemasta. Katsotaan millaiseksi se ajan kanssa muodostuu..